Raamisopimus vauhdittaa työelämän kehittämistä
29.11.2011
|
Näin edetään. Raamiratkaisun työelämän kehittämisasiat neuvotellaan pääosin kolmikantaisissa työryhmissä, joissa siis ovat palkansaajakeskusjärjestöjen, työnantajien ja hallituksen edustajat. Useimpien työryhmien määräaika on ensi vuoden aikana.
| Työmarkkinoiden raamisopimuksesta tuli riittävän kattava, joten hallitus toteuttaa lupaamansa toimet. Sopimus hillitsee työttömyyden kasvua ja lisää palkansaajien ostovoimaa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kehuu työmarkkinoiden raamiratkaisua. Fjäderin mukaan hallituksen lupaamasta lähes 400 miljoonan euron tukipaketista hyötyvät etenkin palkansaajat. Raamisopimuksen syntyminen on Fjäderin mielestä osoitus kolmikantaisen sopimisen voimasta. – Palkansaajat ja työnantajat pystyvät tiukassa paikassa kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Euroopan talouskriisi, jos mikä, on sellainen paikka. Hän arvelee, että raamisopimus saa jatkoa, kun se kahden vuoden kuluttua päättyy. Liittokohtaisissa sopimuksissa ei olisi saatu aikaan työelämän parannuksia, joita työryhmät nyt sopimuksen solmimisen jälkeen ryhtyvät työstämään. – Raamisopimuksen avulla saamme vauhtia työelämän kehittämiseen. Pidän myös tärkeänä signaalina sitä, että hallitus haluaa panostaa työssäkäyvien koulutukseen. Se varmistaa osaamisen kehittymisen koko työuran ajan. Raamisopimus kattaa 98 prosenttia työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista akavalaisista. Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi Raamisopimuksen kokonaispituus on lähtökohtaisesti 25 kk. Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjaksoa, joista ensimmäinen kattaa 13 kk, jolloin sopimuskorotus on 2,4 %. Toinen palkankorotusjakso on 12 kk ja sopimuskorotus 1,9 %. Yhteensä raamisopimuskauden eli 25 kk:n keskimääräinen nousu on 2,1 % per vuosi. Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen jakso alkaa. Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkankorotusten lisäksi kaikkia kustannusvaikutteisia muutoksia työehdoissa, kuten työajan lyhennykset, luottamusmiespalkkioiden korotukset ja matka-ajan korvaustason parannukset. Näin ollen ns. tekstimuutosten kustannusvaikutukset vähentävät palkkojen sopimuskorotuksia. Hallitus tukee raamisopimusta Raamisopimusneuvottelut olivat maan hallituksen aloite. Se lupasi tukea maltillista palkkaratkaisua, koska sillä saadaan talouteen ja työmarkkinoille ennakoitavuutta. Hallitus aikoo kompensoida palkansaajille vuoden 2012 työeläkemaksun noususta 0,2 prosenttiyksikön suuruisen osuuden ansiotuloverotusta keventämällä. Toimenpiteen kokonaiskustannus on 120 milj. euroa. Hallitus peruu myös työttömyysvakuutusmaksun korotuksen, joka olisi ollut palkansaajille 0,2 prosenttiyksikköä. Kädenojennuksena työnantajille hallitus alentaa yhteisöveroa 1,5 prosenttiyksikköä eli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa budjettiesityksessä. Maan hallitus on sitoutunut työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden eteenpäinviemiseen ja rahoittamiseen. Laatupaketti sisältää valtion rahoitusta vuodelle 2012 yht. 177 milj. euroa. Työelämän kehittämiseen puhtia Raamiratkaisussa on useita työelämän parannuksia, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteenpäin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Ratkaisu ei sisällä heikennyksiä palkansaajille. Vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy elinvoimaisena, koska hallitus peruuttaa esittämänsä leikkaukset. Isien perhevepaat pitenevät kahdella viikolla ja niiden käyttö joustavoituu merkittävästi vuoden 2013 alusta. Hallitus teettää kolmikantaisen selvityksen palkkakartoitusten toimivuudesta ja kehittämisestä. Ehdotukset jatkotoimenpiteistä on tehtävä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen. Asia valmistellaan kolmikantaisesti 30.11.2012 mennessä. Työttömyysturva paranee ja sen rahoitus varmistetaan, mikä on taantumassa erittäin tärkeää. Tavoite on yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajärjestelmää. Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos joutuu lomautetuksi täysien työpäivien ajaksi, työttömyyspäiviltä maksetaan korvaus ilman sovittelua. Jos lomautetaan osapäiviksi, sovittelun työaikaraja nousee vastaavasti 75:stä 80 prosenttiin alan enimmäistyöajasta. Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan 1.1.2013 alkaen, joten työttömäksi jäävä saa työttömyyspäivärahaa heti työttömyyden alettua mahdollisen omavastuuajan jälkeen. Yt-lakien henkilöstösuunnitelmiin tulee täsmennyksiä Akava pitää tärkeänä yt-lakien koulutussuunnitelmien saamista osaamisen kehittämisen välineeksi työpaikoilla. Sitä varten on luotava hyvät toimintamallit.Yt-lakien henkilöstösuunnitelmia on tarkoitus täsmentää. Keskusjärjestöt laativat yhteisen mallin valmistelun pohjaksi 31.5.2012 mennessä seuraavista asioista: Henkilöstösuunnitelmasta pitää tehdä keskeinen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan työkalu. Tavoite on, että henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä työpaikoilla käydään yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Myös joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä halutaan edistää. Esimerkkeinä joustavista työaikajärjestelyistä ovat mm. osa-aikatyömahdollisuudet sekä akavalaisille tärkeät työaikapankit ja etätyö. Keskusjärjestöt selvittävät lisäksi työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat suunnitelman niiden poistamiseksi. Sekä toteutuneiden että tulevien määräaikaisten työsopimusten määrää, käyttötapoja ja perusteita käsitellään yhteistoiminnassa työpaikoilla. Sijaisten tarve arvioidaan ennakkoon vuosittain. Tämän jälkeen käynnistetään kolmikantavalmistelu edellä mainittujen asioiden sisällyttämiseksi yhteistoimintalakien henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmän esitykset tehdään 30.11.2012 mennessä. Osaamisen kehittämisen malleista neuvotellaan Raamisopimuksella halutaan edistää henkilöstöryhmien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Tarkempia neuvotteluja käydään yhteistoimintalainsäädännön henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien kehittämiseksi. Myös aikuiskoulutustuen käyttöä ja koulutusrahaston toimintaa aiotaan selvittää. Työmarkkinaosapuolet tarkastelevat asiaa yhteistyössä hallituksen selvitys- ja lainsäädäntöhankkeiden kanssa 30.4.2012 mennessä. Hallitus on valmis myötävaikuttamaan osaamisen kehittämiseen verokannustein, joita voivat olla esimerkiksi yritysten taseeseen tehtävä koulutusvaraus ja palkansaajien verovähennysoikeus. Hallitus selvittää myös työntekijän mahdollisuutta osallistua vuosittain osaamista lisäävään koulutukseen kolmen päivän ajan. Asiaa valmistelee kolmikantainen työryhmä, jonka on saatava työnsä valmiiksi 31.5.2012 mennessä. Lisätietoa raamisopimuksesta: Http://www.akava.fi
|
