KELA tiedottaa

 

Pienten lasten hoitoa helpottamaan tulee uusi etuus, joustava hoitoraha.  Työttömyysturvassa otetaan käyttöön uusi suojaosa. Jatkossa työtön voi tienata 300 e/kk ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

 

Sairausvakuutusta parannetaan pidentämällä osasairauspäivärahan enimmäisaika 120 arkipäivään. Lääkkeiden vuosittainen omavastuu eli lääkekatto alenee 610 euroon. 

 

Runsaasti muutoksia on tulossa etenkin sosiaaliturvan soveltamiseen kansainvälisissä tilanteissa. Niistä kerrotaan tämän tiedotteen lopussa.

 

Kansaneläkeindeksiin sidottuja Kelan etuuksia korotetaan ensi vuonna eri tavoin. Useimpiin Kelan maksamiin etuuksiin tehdään 0,6 %:n korotus tammikuussa 2014. Lastenhoidon tuet nousevat kuitenkin 1,3 %. Lapsilisiin ei tule indeksikorotusta vuonna 2014.

 

Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin vuonna 2014. Ensimmäiset indeksillä korotetut opintotuet maksetaan 1.8.2014 alkaen. Opintotukiin tulee silloin 1,3 %:n indeksikorotus. Opintotukeen on tulossa muitakin muutoksia 1.8.2014 alkaen, mutta niistä tiedotetaan myöhemmin, kun lakimuutokset on vahvistettu.

 

 

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) alenee 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.

 

Uusi lääketaksa-asetus muuttaa reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousee 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).  Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta lääkemääräyksellä toimitettavasta valmisteesta sitä ostettaessa.  Kelan korvaus lasketaan toimitettavan lääkkeen myyntihinnan (tai viitehinnan) ja apteekin toimitusmaksun yhteenlasketusta hinnasta.

 

Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista.Jotta asiakas voisi ulkomailta hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä, hänen on pyydettävä lääkäriltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys.

 

Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

 

 

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon arkipäivältä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2013 alkaen.

 

Vuonna 2014 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 1,7 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,13 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

                  

 

Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi jatkossa sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia.

 

 

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työikäinen, ja erityisesti nuori pääsee varhemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee muutoksen seurauksena vuosittain arviolta noin 1 000 henkilöä nykyistä enemmän.

 

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut nousevat vuoden 2013 tasosta 0,02 prosenttiyksikköä.

 

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,14 %, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,84 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut nousevat 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

 

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,13 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2013 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.

 

 

Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2013 maksettavissa korvauksissa noin 2 % vuoteen 2012 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2014 maksettavissa korvauksissa samoin noin 2 % vuoteen 2013 verrattuna.

 

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat 1.1.2014 alkaen tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitorahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät sekä apurahansaajat, joilla on MYEL-vakuutus.

 

Joustavan hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa.

 

Joustava hoitoraha korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

 

 

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 1,3 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 23,77 eurosta 23,92 euroon päivässä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta 1.1.2014 alkaen.

 

Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka korottaa työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja 1,7 %. Vuoden 2014 palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

 

Lapsilisiin ei tule korotuksia vuosina 2013–2015. Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2016.

 

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tulee 1,3 %:n korotus. Kela korottaa etuudet ilman hakemusta 1.1.2014 lukien.

 

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha korottuu 336,67 eurosta 341,06 euroon kuukaudessa. Perheen toisesta alle 3-vuotiaista maksetaan 102,11 euroa ja kustakin muusta alle kouluikäisistä 65,61 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 182,52 euroa.

 

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousee vuoden alussa 173,64 euroon lasta kohden.

 

Osittainen hoitoraha korottuu 97,67 euroon kuukaudessa.

 

Elatustuki ja elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, joka nousee 1.1.2014 alkaen 1,17 %. Elatustuki on ensi vuoden alusta 153,63 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen tulee maksaa korotettua elatusapua 1.1.2014 alkaen. Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat indeksikorotuksen verran

 

 

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,66 e/pv eli noin 702 e/kk.Tästä menee kuitenkin veroa 20 %, joten perusturvan varassa elävä työtön saa noin 562 euroa.

 

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tulee voimaan. Sen jälkeen työtön voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että ansiot vähentävät työttömyysturvan määrää.

 

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään 34 viikosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhistorialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5:een.

 

Työmarkkinatuen ns. 180 päivän sääntö poistuu. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on alusta alkaen tarveharkintainen.

 

Apurahan saajan vakuutusehdon täyttäneet ovat voineet saada työmarkkinatukea 130 päivältä ilman tarveharkintaa. Myös tämä ehto poistuu.

 

Pitkään työelämässä olleille irtisanotuille maksetaan jatkossa korotusosaa tai korotettua ansio-osaa 90 päivää entisen 100 päivän sijaan. Nämä korvaavat muutosturvan ansio-osan ja muutosturvalisän, josta luovutaan samalla.

Työttömyysturvan perusturvan korotusosa on 4,78 euroa päivässä.

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan saajille työttömyyden alussa maksettavasta 20 päivän korotusosasta ja korotusosan ansio-osasta luovutaan. Jatkossa kaikille työllistymistä edistävässä palvelussa käyville myönnetään työmarkkinatuen korotusosa.

 

Työttömyysturvan lakimuutoksia ei vielä ole vahvistettu.

 

 

Yleistä asumistukea korotetaan ensi vuoden alusta vuokrien nousua vastaavasti. Samalla tuensaajien tulorajoja korotetaan vastaamaan työmarkkinatuen korotusta.

 

Asumistuen myöntäminen edellyttää, että ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden kuukausitulojen yhteismäärä ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa vuosittain vahvistettua perusomavastuuta. Perusomavastuun tulorajoja korotetaan ensi vuoden alusta 5 eurolla kuukaudessa. Korottamisen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja nousee yksin asuvalla 705 euroon kuukaudessa (nyt 700 e/kk).

 

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,43 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Lisäksi enimmäisasumismenoihin tehdään alueellisesti kohdennettu ylimääräinen korotus, joka on paikkakunnan vuokratason mukaan 0,10–0,60 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa.

 

Hyväksyttäviä vesimaksuja tarkistetaan käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtaista normia yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Lämmityskustannusten normit pysyvät ennallaan, sillä niiden taso ei ole noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

 

Korotusten ansiosta keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan nykyisestä 286 eurosta noin 300 euroon ensi vuoden loppuun mennessä. Kela tarkistaa yleisen asumistuen määrän seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

 

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa 0,6 %.

 

Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,88 e/kk, korotettu vammaistuki 216,73 e/kk ja

ylin vammaistuki 420,26 e/kk.

 

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat: perushoitotuki 62,21 e/kk, korotettu hoitotuki 154,86 e/kk ja ylin hoitotuki 327,46 e/kk.

 

 

Vammaisten henkilöiden tulkkien välitysvälitys- ja etätulkkausasioissa palvelee 1.1.2014 alkaen Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus).  Lisätietoja www.kela.fi/vatu.

 

 

Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,6 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

 

Täysi takuueläke nousee 4,56 euroa eli 743,38 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2014. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

 

Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 3,89 euroa eli 633,91 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 3,44 euroa eli 562,27 euroon kuukaudessa.

 

Lesken alkueläke on ensi vuonna 326,94 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,15 euroon kuukaudessa.

 

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 1,3 %, ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 4,1 %.

 

Vesinormi ja omakotitalon kunnossapitomenot nousevat vastaten keskimääräistä kustannusten nousua, lämmitysnormi pysyy koko maassa ennallaan. Vesinormi nousee 0,92 euroa, ja se on henkilöä kohden 28,07 e/kk. Omakotitalon kunnossapitonormi nousee kansaneläkeindeksillä 41,12 euroon kuukaudessa. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa.

 

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014 alkaen. Laki toimeenpanee Suomessa Euroopan unionin potilasdirektiivin. Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada Kelasta korvauksia jälkikäteen ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannuksista. Korvauksen saaminen edellyttää, että annettu hoito on myös Suomessa korvattavaa.

 

Jos henkilö hakeutuu hoitoon toiseen EU-, Eta-maahan tai Sveitsiin, hän saa hoidosta samansuuruisen korvauksen kuin saisi vastaavasta yksityisen terveydenhuollon hoidosta kotimaassa.

 

Jos henkilö sairastuu äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, hän saa hoitoa samaan hintaan kuin paikalliset potilaat esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Jos hän kuitenkin joutuu maksamaan kustannukset itse, hän voi hakea niistä korvausta jälkikäteen Kelasta. 

 

EU- tai Eta-maan tai Sveitsin terveydenhuollon palveluja käyttäneen henkilön matkakustannukset korvataan sairausvakuutuksesta samansuuruisena kuin Suomessa eli lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan tehtynä. Myös ulkomailla aiheutuneet lääkekustannukset korvataan sairausvakuutuksesta kuten Suomessa ostetut lääkkeet.

 

Uusi kansallinen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste avataan 1.1.2014. Kelaan sijoitettu yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta ulkomaille sekä terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa.  Lisätietoja www.kela.fi/yhteyspiste.

 

Ulkomailla asuvalla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa tilapäisesti. Tämä koskee toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuvaa eläkkeensaajaa, joka saa eläkettä vain Suomesta. Aiemmin oikeus koski vain lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa.

 

Sama koskee myös Suomessa työskentelevien rajatyöntekijöiden ulkomailla asuvia perheenjäseniä.  Henkilöt osoittavat oikeutensa Kelan myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

 

 

EU:n ulkopuolisista eli ns. kolmansista maista Suomeen tulevilla tietyt edellytykset täyttävillä työntekijöillä on 1.1.2014 alkaen oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa työskentelyn perusteella. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

 

Lapsilisä sekä lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää maksetaan Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan työntekijän mukana Suomeen muuttavasta lapsesta. Tämä edellyttää, että työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta.

 

Muiden Kelan etuuksien saaminen työskentelyn perusteella edellyttää, että työnteon on tarkoitus kestää vähintään 4 kuukautta. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin, vaikka työskentely kestäisi alle 4 kuukautta.

 

 

Vanhempainrahan saamiseksi on edellytetty 180 päivän vakinaista Suomessa asumista ennen lapsen arvioitua syntymää. Vastedes sekä asumiseen että työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen otetaan huomioon laskettaessa 180 päivän täyttymistä. Muutokset odottavat vielä lakien vahvistamista.

 

Sosiaaliturvaan kuulumisen päättymistä tarkennetaan. Jos oikeus sosiaaliturvaan on syntynyt esimerkiksi työskentelyn perusteella, se myös päättyy työskentelyn loppuessa.

 

EU:n alueella yli vuoden oleskelevat, Suomesta muuttaneen työntekijän perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvassa aina, kun työntekijä on saanut Eläketurvakeskuksesta (ETK) todistuksen A1 Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Näin sosiaaliturvaan kuuluminen koskee jatkossa myös Suomesta lähetetyn yrittäjän sekä kahdessa tai useammassa maassa työskentelevän henkilön perheenjäseniä silloin, kun perheenjäsenet seuraavat mukana asuinmaahan, vaikka he eivät työskentele asuinmaassa.