YTN: YTN iloitsee: Parlamentti turvasi Euroopan työaikasuojelun kehittämisen

28.12.2008

 

Euroopan parlamentti otti äänestyksessään 17.12. selkeän voiton neuvostosta ja komissiosta. Parlamentti muutti kaikki neuvoston työaikasuojelua huonontavat esitykset. Äänestystulos osoittaa, että tämän päivän unionissa parlamentti on kansalaisen ja palkansaajan asialla.


 


Parlamentin hyväksymät muutokset johtavat tasapainoiseen ja Euroopan työaikasuojelua kehittävään lopputulokseen. Parlamentti näytti komissiolle, että Eurooppaa on kehitettävä kohti sosiaalista Eurooppaa.


 


Neuvoston yhteinen kanta eli esitys työaikadirektiivin muutoksiksi olisi heikentänyt työaikasuojelua. Esitys oli siinäkin mielessä ennen kuulumaton, että aiemmin direktiiveillä on edes pyritty kehittämään työelämää.


 


Parlamentin keskeiset muutokset


 


Parlamentin päätöksen mukaan, koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa, mukaan luettuna aika jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä.


 


Parlamentti haluaa, että työajan tasoittumisjaksojen pidentäminen säilytetään edelleen pääsääntöisesti työehtosopimusosapuolten asiana.


 


Parlamentti haluaa kehittää ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua. Suomen parlamentaarikon Lasse Lehtisen muutosesitys hyväksyttiin näin selkein lukemin. Parlamentti otti kannan, että työaikasuojelu on tärkeä riippumatta asianomaisten henkilöiden asemasta.


 


Parlamentti hyväksyi enimmäistyöajan kiertomahdollisuuden eli opt-outin  poistamisen kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Poistamiseen ja siirtymäaikaan liittyi myös muita muutoksia, jotka hyväksyttiin selkein luvuin.


 


Parlamentin toisen käsittelyn kanta on ratkaiseva. Seuraavaksi työaikadirektiivi siirtyy parlamentin ja neuvoston väliseen sovittelumenettelyyn, johon myös komissio osallistuu. Jotta työaikadirektiivi saataisiin voimaan, parlamentin ja neuvoston jäsenmaiden on löydettävä asiassa yhteisymmärrys, muuten direktiivin muutoshanke kaatuu kokonaan.


 


Miten Euroopan parlamentin suomalaismepit äänestivät työaikadirektiivistä?


 


Pääosa Suomen europarlamentaarikoista äänesti työaikasuojelun ja sosiaalisen Euroopan kehittämisen puolesta. Vain kokoomuksen Piia-Noora Kauppi ja ruotsalaisten Henrik Lax halusivat heikentää palkansaajien työoloja. Heidän kanssaan samoilla linjoilla oli myös Ari Vatanen.


 


Parlamentin selkeä kanta on näpäytys myös monille EU:n jäsenmaiden hallituksille kuten Suomen hallitukselle ja sen työministeri Tarja Cronbergille, joka vielä parlamentin käsittelyn oppusuorallakin


aktiivisesti tuki neuvoston esitystä, jonka lopputuloksena olisi ollut EU:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi.


 


Parlamentin keskeiset muutokset


 


* Koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa, mukaan luettuna aika jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä.


* Työajan tasoittumisjaksojen pidentäminen säilytetään edelleen pääsääntöisesti työehtosopimusosapuolten asiana.


* Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua kehitetään, koska työaikasuojelu on tärkeä riippumatta asianomaisten henkilöiden asemasta. Suojelun ulkopuolelle jäävät parlamentin hyväksymän kannan mukaan vain toimitusjohtajat ja vastaavat, suoraan heidän alaisuudessaan olevat ylemmät johtohenkilöt sekä yhtiön hallituksen suoraan nimittämät henkilöt.


* Tehokkaammat toimet työ- ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen.


* Korvaava lepoaika tulee antaa työjaksojen jälkeen.


* Enimmäistyöajan kiertomahdollisuus eli opt-out poistetaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Yksittäiset jäsenmaat voivat jättäytyä 48 tunnin enimmäistyöviikon ulkopuolelle siirtymäkauden ajan. Sen jälkeen ulkopuolelle jättäytyminen ei enää ole mahdollista.


* Työntekijöiden, joilla on useampia työsopimuksia, työaika on kunkin työsopimuksen puitteissa tehdyn työajan yhteismäärä.


 


Komissio ja neuvosto tavoittelivat yhteisessä kannassaan seuraavia työaikasuojelun heikennyksiä



* Neuvoston kannan mukaan päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsottaisi työajaksi, vaikka työntekijä joutuu päivystämään työpaikalla.


* Neuvoston esityksen mukaan työajan tasoittumisjakson pidentäminen neljästä kuukaudesta vuoteen voisi tapahtua myös lailla, mikä heikentäisi alakohtaisten tarpeiden huomioon ottamista työsuojelunäkökohdat huomioon ottavalla tavalla.


* Neuvoston yhteisen kannan mukaan, jos työntekijöille ei ole annettu lepoaikoja, korvaavat lepoajat annetaan jäsenvaltioiden määrittelemän "kohtuullisen ajan kuluessa" eikä työjaksojen jälkeen.


* Neuvosto ei olisi poistanut jäsenmaan mahdollisuutta "kiertää" direktiivin mukaista enimmäistyöaikaa eli opt-outia. Sen käyttöä olisi kuitenkin jonkin verran suitsittu.


* Neuvosto ehdotti hampaattomia toimenpiteitä työ- ja perhe-elämän


paremman yhteensovittamisen edistämiseksi.


 

* Komissio ja neuvosto eivät olisi halunneet kehittää ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua.