TTK tiedottaa: Taloudellinen epävarmuus koettelee organisaatioita

Taloudellinen epävarmuus koettelee organisaatioita ja ihmisiä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Omaan työsuhteeseen, taloudelliseen tilanteeseen ja mahdollisiin muutoksiin työssä liittyvät pelot aiheuttavat haitallista henkistä kuormittumista ja heikentävät hyvinvointia, toteaa Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Päivi Rauramo.

Monilla työpaikoilla venytetään ja venytään jaksamisen äärirajoille, leikataan kuluja ja odotellaan parempia aikoja. Isot muutokset tuovat tullessaan turvallisuuden hallinnan haasteita ja lisääntyvää stressiä. Psykososiaaliset riskit korostuvat entisestään.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisasta ja niistä tiedottaminen henkilöstölle tärkeää. Tiedon ja vuorovaikutuksen puute työyhteisössä kasvattaa pelkoa ja saa perättömät huhutkin liikkeelle.

Johdon ja esimiesten tehtävä on keskustella ja osallistaa henkilöstö mukaan tarttumaan yhteisiin haasteisiin, suunnittelemaan ja ideoimaan tulevaa.

Myönteinen vuorovaikutus työyhteisössä on yksi organisaation keskeisiä menestystekijöitä ja hyvin toimiva työsuojelun yhteistoiminta erinomainen apuväline sen mahdollistamisessa.

Perusasiat oltava kunnossa

Työturvallisuus ja työterveys muodostavat työhyvinvoinnin perustan. Turvallisen työpaikan edellytysten luominen on työnantajan vastuulla, mutta toteutukseen tarvitaan esimiesten ja henkilöstön yhteistyötä ja laajaa osallistumista.

Turvallisuus ja sen edistäminen ilmenevät työpaikan turvallisuuskulttuurissa.

Oleellista on, miten aidosti koko henkilöstö ylintä johtoa myöten sitoutuu turvallisiin työ- ja toimintatapoihin ja miten turvallisuus näkyy arjen tilanteissa sekä toiminnan suunnittelussa ja kehitystyössä.

Työpaikalla laadittujen toimintaohjelmien, -ohjeiden ja sääntöjen laadinta ja perehdytystavat ovat usein vielä tärkeämpiä kuin niiden sisällöt. Miten työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvää toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä? Miten johto ja esimiehet ovat itse esimerkkeinä, toimivat vastuullisesti ja miten ja missä määrin he kuuntelevat alaisiaan?

Vuorovaikutuksen määrä ja laatu vaikuttavat muutoksen onnistumiseen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin syntyyn.

Jos turvallisuutta pidetään työpaikalla aidosti tärkeänä, sen tulee näkyä kaikessa toiminnassa, ei vain puheissa ja asiakirjoissa. Tarvitaan niin järkeä kuin tunnetta. Näin meillä toimitaan! Tämä on meille tärkeää!

Jokaisella on oltava oikeus ja mahdollisuus palata töistä kotiin kärsimättä työn aiheuttamista vammoista, kivuista, säryistä, peloista, henkisistä loukkaantumisista, epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä tai syrjinnästä.

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon - 10 keskeistä keinoa

TTK:n uudessa julkaisussa Työturvallisuuden perusasiat kuntoon, 10 keskeistä keinoa on perustietoa lakisääteisistä velvoitteista ja esimerkinomaisia tarkistuslistoja työturvallisuus- ja -terveystyön käynnistämisestä ja kehittämisestä työpaikalla.

Keskeiset aiheet oppaassa

·Turvallisuusjohtaminen

·Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen

·Työsuojelun yhteistoiminta

·Työterveyshuolto

·Työsuojelun toimintaohjelma

·Työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi ja hallinta

·Perehdyttäminen ja työnopastus

·Työolojen seuranta ja kehittäminen

·Hyviä käytäntöjä.

Toimittanut: asiantuntija Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus TTK, paivi.rauramo(at)ttk.fi

www.ttk.fi

www.ttk.fi/paiva_tyohyvinvoinnille_blogi

www.facebook.com/tyohyvinvointi

Telma - Työelämän kehittämisen erikoislehti

Hyvää työtä. www.telma-lehti.fi