Palkansaajien Tutkimuslaitoksen talousennuste vuosille 2013-2014

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä. Odotettua heikompaa kehitystä selittää ennen kaikkea taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna vajaan prosentin. Ensi vuonna vienti yltää jo 4 prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä.

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

LEHDISTÖTIEDOTE 17.9.2013

Talousennuste vuosille 2013–2014

Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa

Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa. Teollisuuden tämän vuoden lähes 4 prosentin supistuminen kääntyy ensi vuonna runsaan 3 prosentin kasvuksi. Tuonnin kehittyessä vientiä heikommin molempina ennustevuosina kauppatase on lievästi ylijäämäinen ja vaihtotaseen alijäämä pienenee.

Toimitus

Ennustepäällikkö Eero Lehto ja tiedottaja, erikoistutkija Heikki Taimio
Palkansaajien tutkimuslaitos

Kuluttajahinnat nousevat tänä ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Ansiotason nousun hidastuessa prosenttiyksiköllä tästä vuodesta vaihtuu reaaliansioiden kuluvan vuoden 0,5 prosentin nousun etumerkki ensi vuonna. Kotitalouksien vaimean tulokehityksen oloissa yksityisen kulutuksen kasvu jää ennustejaksolla heikoksi – tänä vuonna 0,2 prosenttiin ja ensi vuonna 0,8 prosenttiin. Yksityiset investoinnit supistuvat kuluvana vuonna vielä runsaalla prosentilla mutta kääntyvät ensi vuonna 3,5 prosentin kasvuun.

Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi maltillisen palkkaratkaisun lisäävän työllisyyttä parhaimmillaan (vuonna 2015) 12 000 henkilöllä. Työttömien määrä pysyy ensi vuonna keskimäärin ennallaan ja työttömyysaste tämänvuotisessa 8,1 prosentissa. Finanssipolitiikka on tähän asti tukenut työllisyyttä. Suomen työllisyystilanne ennen kaikkea työttömyysasteella mitattuna on pysynyt muuta Eurooppaa huomattavasti parempana osin juuri sen vuoksi, että meillä on vältytty finanssipolitiikan äkkijarrutukselta. Valtiontalouden alijäämä pienenee tänä vuonna hiukan 6,4 miljardiin euroon, josta se alenee ensi vuonna 5,6 miljardiin euroon. Koko julkisen sektorin alijäämä pysyy 3 prosentin rajan sisällä ja velkaantumisaste alle 60 prosentissa myös ensi vuonna.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelma edellyttää, että kuntatalous tasapainottuu 2 miljardia euroa lähivuosina. Parhaimmillaan tämän tavoitteen toteuttaminen voisi parantaa kuntataloutta ilman, että palvelujen laatutaso heikkenisi. Tämä edellyttäisi sote- ja kuntauudistuksen toteuttamista niin, että luodaan uusia entistä suurempia hallintorakenteita, joissa säästetään päällekkäisistä kustannuksista, pystytään hyödyntämään palvelutuotannon mittakaavaetuja ja tähän liittyen tehostamaan toimintaa tietojärjestelmiä yhtenäistämällä, standardoimalla ja keskittämällä. Mitään varmuutta tällaisen reformin toteutumisesta ei kuitenkaan ole. Pahimmassa tapauksessa taas ajaudutaan pakkosäästöihin, jotka heikentävät terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluiden laatutasoa, mikä osaltaan jopa hidastaisi talouskasvua pitkällä aikavälillä.